11. Liikearvo
2017 2016
Hankintameno 1.1. 77,0 78,2
Muuntoerot -0,9 -1,2
Poistot ja arvonalentumiset -3,6 -
Kirjanpitoarvo 31.12. 72,4 77,0
Liikearvojen kohdistus
Kaikki konsernin liikearvon kirjaamiseen johtaneet hankinnat ovat kohdistuneet yksittäisen rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen hankintaan tai liiketoiminnan hankintaan, ja liikearvo on hankintakohtaisesti kohdistettu kyseiselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Liikearvoa on kohdistettu yhteensä neljälle eri rahavirtaa tuottavalle yksikölle.
Liikearvojen erittely 2017 2016
Suomi 19,8 19,8
Ruotsi 30,4 31,4
Tanska - 3,6
Baltia 22,2 22,2
Yhteensä 72,4 77,0
Arvonalentumistappioiden kohdistaminen ja kirjaaminen
Tanskan segmenttiin on kirjattu vuoden 2017 lopussa arvonalentumistappiota yhteensä 6,7 miljoonaa euroa arvonalentumistestauksen perusteella. Arvonalentumistappio kohdistui liikearvoon 3,6 miljoonaa euroa, aineettomiin hyödykkeisiin 1,7 miljoonaa euroa sekä koneisiin ja kalustoon 1,4 miljoonaa euroa. Arvonalentuminen sisältyy tuloslaskelmalla kohtaan poistot. Alaskirjauksella ei ollut kassavirtavaikutusta. Arvonalentumistappion kirjaamisen jälkeen Tanskan segmentille ei kohdistu lainkaan liikearvoa. Arvonalentumistappio on kirjattu koska segmentti ei ole saavuttanut suunniteltua kannattavuutta.
Arvonalentumistestaus
Yhtiö laatii arvonalennustestauslaskelmat vuosittain. Keskeisiä oletuksia laskelmissa ovat liiketoiminnan kasvunäkymät, kustannuskehitys ja käytetty diskonttokorko.
Johto tarkastelee liiketoiminnan tuloksia liiketoimintakohtaisesti ja on tunnistanut Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Baltian maat pääliiketoiminnoiksi. Johto seuraa liikearvoa liiketoimintasegmenttien tasolla.
Arvonalennustestauksessa kaikki segmentin varat testataan tulevaisuuden rahavirtaa vastaan. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu arvonalentumistestauksessa käyttöarvolaskelmiin. Laskelmissa käytetyt rahavirta-arviot perustuvat johdon ja hallituksen hyväksymiin taloudellisiin suunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ajanjakson. Suunnitelmat perustuvat maltilliseen ja varovaiseen liikevaihdon kasvuun oletuksella, että konsernin liikevoitto paranee ennustejaksolla. Ennustejakson jälkeinen rahavirta on ekstrapoloitu käyttäen varovaista kasvukerrointa (1,0 prosenttia). Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kasvukertoimet ennustejakson jälkeiselle ajalle eivät ylitä rahavirtaa tuottavien yksiköiden pitkäaikaista historiallista kasvua.
Korkokanta on määritelty oman ja vieraan pääoman painotettuna keskikustannuksena (WACC). Korkokannan laskenta perustuu samalla alalla toimivien yhtiöiden (verrokkiryhmä) markkinatietoon. Lisäksi laskennassa on huomioitu markkina-aluekohtaiset riskit. Käytetyt korkokannat ovat Ruotsissa 4,7 (4,7) prosenttia, Suomessa 4,4 (4,7) prosenttia, Tanskassa 4,3 (4,7) prosenttia ja Baltiassa 4,7 (4,8) prosenttia.
Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön herkkyys arvon alentumiselle testataan diskonttauskorkoa, tulevaa rahavirtaa ilman rahoituskuluja ja kannattavuuden kehitystä kuvaavaa kasvutekijää muuttamalla. Herkkyysanalyysin perusteella kohtuullinen muutos muuttujissa ei johtaisi Ruotsin, Suomen tai Baltian segmentin kohdalla arvon alentumiseen. Seuraavat korkokannan nousut prosenttiyksiköissä eivät johtaisi arvonalentumiseen, olettaen että muut tekijät pysyvät muuttumattomina: Ruotsi 7,3, Suomi 7,3, Baltia 4,8.
Oheinen taulukko esittää terminaali rahavirran ilman rahoituskuluja, jolla rahavirtaa tuottavan yksikön varat ovat yhtä suuret kerrytettävissä olevan rahamäärän kanssa muiden muuttujien pysyessä muuttumattomina.
2016
rahavirta
ilman
rahoituskuluja
2017
rahavirta
ilman
rahoituskuluja
terminaali
rahavirta
ilman
rahoituskuluja
Ruotsi 8,2 18,1 6,7
Suomi 25,9 -56,0 11,6
Baltia 6,7 4,4 4,8
Tanskan segmenttiin raportointikaudella tehdyn arvonalentumistappiokirjauksen vuoksi segmentin kerrytettävissä oleva rahamäärä vastaa segmentin kirjanpitoarvoa. Siten minkä tahansa muuttujan epäsuotuisa muutos synnyttäisi lisää arvonalentumistappiota. Mikäli testauksessa käytetty rahavirta olisi 10 % pienempi, arvonalentumistappiota pitäisi kirjata lisää koneista ja laitteista 5 miljoonaa euroa. Jos määritetty diskonttauskorko olisi ollut 1 prosenttiyksikköä korkeampi, tulisi arvonalentumistappiota kirjata lisää koneista ja laitteista 12 miljoonaa euroa.
Muissa tekijöissä johdon käsityksen mukaan käytettyjen oletusten kohtuulliset muutokset eivät johda arvonalentumisiin Ruotsin, Suomen tai Baltian segmentin liikearvoissa. Äkilliset ja muut kuin jokseenkin mahdolliset muutokset rahavirtaa tuottavien yksiköiden toimintaympäristössä voivat johtaa pääomakustannusten kasvamiseen tai tilanteeseen, jossa rahavirtaa tuottavalle yksikölle joudutaan arvioimaan selkeästi alhaisemmat rahavirrat. Tällaisessa tilanteessa arvonalenemistappioiden kirjaaminen on todennäköistä.
Suoritettujen vuosittaisten arvonalennustestien perusteella on tehty arvonalentuminen vuonna 2017. Vuonna 2016 arvonalentumistestien perusteella ei tehty arvonalentumisia.