Naudanlihan tuotanto

HKScanin naudanlihatuotanto on sopimustuotantoa tiiviissä yhteistyössä tuottajien kanssa. HKScan tarjoaa sopimustiloille neuvontaa, koulutusta ja ruokintaratkaisuja sekä osassa maita myös eläinten terveydenhuoltopalveluja. Nautatilamme sijaitsevat Suomessa ja Ruotsissa. Tuotemerkkimme naudanlihalle on Suomessa HK® ja Ruotsissa Scan®. Virossa teurastamamme eläimet ostetaan hyvin tuntemiltamme alihankkijoilta ja tuotteet tunnistetaan Rakvere®-brändistä. Vuonna 2017 HKScanin yksiköissä teurastettiin 200 000 nautaa.

Parempaa hyvinvointia

Suomen nautakasvattamoissa on käytössä laatuohjelma, jonka tavoitteena on korkealaatuinen eläintuotanto ja korkea eläinten hyvinvoinnin taso. Ohjelmaan sitoutuneet tilat ovat niin kutsuttuja Laatutiloja. Vuonna 2017 66 prosenttia HKScanin käyttämästä nuoren naudan lihasta tuli näiltä tiloilta. Laatuohjelma perustuu ohjeisiin, jotka koskevat karjanhoitoa, ruokintaa, karjan terveyttä ja lääkintää. Lisäksi ohjelma määrittää minimivaatimukset koskien muun muassa eläintiheyttä, ilmanvaihtoa, valaistusta ja makuumukavuutta. Kyseiset kriteerit ylittävät lainsäädännön edellyttämät vaatimukset.

Laatutila-statuksen myöntämistä edeltää HKScanin tekemä nautakasvattamon toiminnan arviointi. Toimintaa seurataan eläinlääkärien säännöllisten terveydenhuoltokäyntien perusteella tehtyjen merkintöjen avulla kansallisesta terveydenhuoltorekisteristä Nasevasta. Laatutilan vaatimuksena on kuuluminen Nasevaan ja eläinten hoitoon liittyvien tietojen tallentaminen järjestelmään. Lisäksi HKScanin asiantuntijat tekevät säännöllisesti tarkastuksia varmistuakseen toiminnan vaatimustenmukaisuudesta. Tuottajille maksetaan laatulisää, joka kannustaa osaltaan edistämään eläinten hyvinvointia.

Nautarodut

Suomessa teurastetuista naudoista 82 prosenttia on maitorotuisia ja 18 prosenttia liharotuisia. Ruotsista ei ole saatavilla vastaavaa tietoa.

Nautarodut

Maitorodut 
82,0 %

Nautarodut

Liharodut 
18,0 %

Suomen Ayshire

45.5 %

Hereford

31.2%

Holstein 

38.7 %

Charolais

20.7%

Crossbreeds

14.2 %

Aberdeen Angus

22.5 %

Suomenkarja

1.1%

Limousin

12.1%

Jersey

0.4 %

Simmental

11.3 %

Brown Swiss

0.1%

Blonde d`Aquitaine

2.0 %

Montbeliard

0.0 %

Piemontese

0.1%

   

Highland karja

0.1%

 

Eläinten kasvatuskäytännöt

HKScanin sopimustuotantotilat Suomessa ja Ruotsissa ovat sitoutuneet noudattamaan tarkkoja ohjeita eläinten kasvatuksen, ruokinnan, terveydenhuollon ja tautisuojauksen osalta. Lihakarjaa kasvatetaan navetoissa ja kylmäpihatoissa sekä tarhoissa ja laitumella. Rotukarjatuotantoa varten kasvatettavat vasikat syntyvät emolehmätiloilla, joilla ne laiduntavat emojensa kanssa noin kuuden kuukauden ikään asti. Tämän jälkeen vasikat muuttavat erikoistuneille kasvatustiloille tai jäävät syntymätilalleen. Rotukarjan loppukasvatus tapahtuu aina kuivikepohjalla kylmäkasvattamoissa. Maitotiloilla syntyneet vasikat muuttavat kahdesta viikosta kolmen kuukauden ikään mennessä vasikkakasvattamoon tai loppukasvattamoon. Vasikkakasvattamosta teinivasikat siirretään kuuden kuukauden ikäisinä loppukasvattamoon.

Alle kahden kuukauden ikäisten vasikoiden osastoissa makuualue on kiinteäpohjainen, pehmeä ja hyvin kuivitettu. Lihasonnit ja hiehot kasvatetaan useimmiten 10–30 eläimen ryhmissä lämminkasvattamoissa tai kylmäpihatoissa, joissa on kiinteä tai osittain ritilälattia. Kylmäpihatoissa makuualueella käytetään pehmikkeenä ja kuivikkeena turvetta tai olkea. Rotukarjasonnit (pihvirotuiset laatuketjun naudat) kasvatetaan Suomessa aina kylmäkasvattamoissa turve- tai olkikuivitetulla pohjalla. Muilla Laatutiloilla erityisvaatimuksena on pehmeä makuualue, joka saadaan aikaan joko ritilämatoilla tai kuivituksella.

Sonnien hyvinvoinnista mm. makuumukavuudesta ja kiinteästä kasvattamon lattiasta on käyty paljon keskustelua. HKScanin suositus on, että tuottajat lisäävät kumimattojen käyttöä lattian päällysteenä. Kumimattojen käyttö on lisääntynyt nopeasti, koska niiden on havaittu lisäävän sonnien hyvinvointia ja vähentävän sorkkaongelmia. Kaikkiin uusiin rakennuksiin suunnitellaan pehmustettu makuualue. Ruotsin eläinsuojelulainsäädännössä sallitaan rakolattia-alusta ilman ritilämattoja vain yli neljän kuukauden ikäisille eläimille ennen vuotta 2010 käyttöön otetuissa rakennuksissa. Kaikissa uusissa rakennuksissa on oltava kiinteä tai ritilämatoilla pehmustettu pohja.

Lue lisää nautojen kasvatuksesta ja niihin liittyvistä HKScanin periaatteista vastuullisuusfaktastamme.

Käytännöt eläimeen kohdistuvissa toimenpiteissä

Monet yleisesti käytössä olevat nautoihin kohdistuvat toimenpiteet eivät ole käytössä Suomessa ja Ruotsissa. Ainoastaan vasikoiden nupoutusta on mahdollista tehdä lypsykarjalle ja vasikkakasvattamoissa. Sonnivasikoita ei normaalisti kastroida ja häntien typistäminen on myös kielletty.

Mahdollinen kastraatio on sallittu ainoastaan eläinlääkärin toimesta riittävää kivunlievitystä käyttäen. Kastraatio voidaan joskus tehdä yksittäisille sonneille, jos niitä käytetään kiimojen havaitsemiseen tai jos sonneja laidunnetaan yhdessä naaraspuolisten eläinten kanssa. Nautojen häntien katkaisu ei ole tarpeellista, eikä sitä ole koskaan tehty ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä Suomessa tai Ruotsissa. Toimenpide voidaan tehdä, mikäli häntä on vahingoittunut tai siinä on tulehdus. Tällöin hännän katkaisun tekee eläinlääkäri asianmukaista kivunlievitystä käyttäen.

Suomen lainsäädännön mukaisesti vasikoiden nupoutus, eli sarvenaiheiden tuhoaminen, on vielä sallittu alle neljän viikon ikäiselle vasikalle pätevän henkilön tekemänä. Nupoutus on yleistä siitä syystä, että sarvet ovat riski eläimille sekä ihmisille. Operaatio on kivulias ja siksi HKScan on jo pitkään suositellut toimenpidettä tehtäväksi vain eläinlääkärin toimesta rauhoitusta, puudutusta ja kipulääkitystä käyttäen. Tämä käytäntö on pakollinen vasikoiden välikasvattamoille ja Laatutiloille Suomessa. Ruotsissa lainsäädäntö määrää, että toimenpiteen saa tehdä vain eläinlääkäri rauhoitusta, puudutusta ja kivunlievitystä käyttäen.

Antibiootit ja hormonit

Antibiootteja, tulehduskipulääkkeitä ja hormoneja käytetään ainoastaan eläinlääkinnällisissä tilanteissa. Antimikrobisten aineiden käyttö on tarkasti eläinlääkäreiden hallinnassa, eikä niitä käytetä kasvunedistäjinä.

Profylaktinen antimikrobisten aineiden käyttö lihasonni- ja vasikkakasvattamoissa HKScanin sopimustiloilla on kielletty. Fluorokinolonien ja kolmannen ja neljännen sukupolven kefalosporiinien käyttö on kielletty Laatutiloilla ja vasikoiden välikasvattamoissa. Laajakirjoisten tai pitkäkestoisten makrolidien käyttö sairauden hoidossa edellyttää mikrobiologisesti tehtyä diagnoosia ja bakteeriherkkyyden testausta, eikä niitä saa käyttää ensisijaisena hoitokeinona. HKScanin tuottajien tulee noudattaa sekä yhtiön että paikallisten elintarviketurvallisuusviranomaisten antamia ohjeita.

Hormonien käyttö kasvunedistämiseen on kielletty Suomen ja Ruotsin lainsäädännössä. Hormoneja voidaan käyttää eläinlääkärin määräyksestä lehmille, useimmiten maitorotuisille lehmille esimerkiksi hedelmällisyyshoitoina. Hormoneja käytetään hyvin harvoin liharotuisille lehmille. Toisinaan niitä voidaan joutua käyttämään maidon laskeutumisen edistämiseksi tai hoitona kohtutulehdukseen.

Lue lisää antibiooteista ja niihin liittyvistä HKScanin periaatteista vastuullisuusfaktasta.

Poikkeamat eläinten hyvinvoinnissa

Omassa naudanlihatuotannossamme ei ole vuoden 2017 aikana ollut eläinten hyvinvointirikkomuksia, jotka olisivat johtaneet sakkoihin tai rangaistuksiin. Noudatamme ohjeitamme ja käytäntöjämme, puutumme havaitsemiimme rikkomuksiin ja teemme korjaavat toimenpiteet välittömästi.