Sianlihan tuotanto

Pääosan HKScanin käyttämästä sianlihasta kasvattavat yhtiön sopimustuottaja Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa, ja osa sianlihasta kasvatetaan HKScanin omistamilla tiloilla Virossa. Tuottajapalvelumme tarjoavat erilaisia kehitysohjelmia, joiden avulla tuottajia tuetaan tuotantonsa kehittämisessä. Toiminta keskittyy neuvonnan (tuotannon johtaminen, ruokinta, genetiikka, rakentaminen, eläinlääkäripalvelut) ja koulutusten tarjoamiseen. Tavoitteena on tuotantoketjun tuottavuuden optimointi ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin kehittäminen. Terveet ja hyvinvoivat eläimet ovat myös tuottavia. Sianlihan tuotantoketjussa maatilat ovat erikoistuneita emakko-/porsastuotantotiloihin, lihasikatiloihin tai yhdistelmätiloihin.

Tuotebrändimme sianlihalle Suomessa on HK®, Ruotsissa Scan® ja Virossa Rakvere®.

Vuonna 2017 HKScanin yksiköissä teurastettiin noin 1,8 miljoonaa sikaa.

Genetiikka

HKScanin sianlihan tuotannossa emakoiden genetiikka perustuu TopigsNorsvinin ja Danavelin emakkolinjoihin. Suomessa suurin osa emakoista on hybridejä, ja Virossa hybridejä sekä risteytyksiä (sik-sak). Ruotsissa on käytössä sekä hybridejä että risteytyksiä. Suomessa ja Virossa isälinjana käytetään Durocia, Ruotsissa Hampshirea.

Käytännöt eläinten kasvatuksessa

Siat kasvatetaan lämpöeristetyissä rakennuksissa, jotka on suunniteltu ja rakennettu tiukkojen ohjeiden mukaisesti sikojen kasvatusta varten. HKScanin tuotantotiloissa on maakohtaisia eroja vaihtelevien kansallisten määräysten vuoksi.  

Emakko synnyttää ensimmäiset porsaat keskimäärin yhden vuoden iässä. Tiineysaika on 115 päivää, ja pahnueeseen syntyy 14–16 porsasta. Emakko porsii keskimäärin 155 päivän välein, mikä tarkoittaa 2,35 synnytystä vuodessa. Porsaat ovat emonsa luona keskimäärin neljä viikkoa. Vieroituksen jälkeen porsaita kasvatetaan porsasosastolla, kunnes ne painavat noin 30 kg. Saavutettuaan tämän painon, ne siirretään kasvatustiloille kasvamaan 115–120 kg painoon. Lihasiat saavuttavat teuraspainon 5,5–6 kuukauden iässä.

Emakoiden kasvatus tapahtuu paikallisten säännösten mukaisesti, jotka ovat linjassa EU:n asettamien vaatimusten kanssa. Käytännössä Suomessa ja Virossa emakot siirretään yksilöllisiin häkkeihin eli ns. porsitushäkkeihin viikkoa ennen odotettua porsimista. Emakot ovat porsitushäkeissä siihen asti, että porsaat on vieroitettu. Sen jälkeen ne siirtyvät tiineytysosastolle, jossa ne viettävät neljä viikkoa yksilöhäkeissä eli ns. tiineytyshäkeissä. Kun emakot on todettu tiineiksi, ne siirretään joutilasosastolle, jossa ne liikkuvat vapaana lopputiineyden. Ruotsin lainsäädännön mukaan emakot voivat liikkua vapaasti siemennyksen aikana, tiineys- ja porsimisaikana.

Vapaassa porsituksessa emakolla on mahdollisuus liikkua ja siten toimia luontaisten käyttäytymismalliensa mukaisesti. Vapaassa porsituksessa porsaskuolleisuus voi kuitenkin nousta korkeaksi, ja porsaat voivat kärsiä esimerkiksi korvien ja saparoiden kuolioista, koska emakko pääsee tallomaan niitä. Porsituskarsina on usein puhtaampi perinteisessä häkkisikalassa, jossa emakko ei pääse liikkumaan ympäriinsä. Eläinten hyvinvoinnin näkökulmasta molemmissa tuotantomuodoissa on sekä hyvät että huonot puolensa. HKScan kehittää jatkossakin eläinten hyvinvointia edelleen ja selvittää vapaaporsituksen mahdollisuutta myös muissa maissa kuin Ruotsissa.

HKScanin tuotantotiloilla hännänpurentaa ehkäistään var­mistamalla hyvät elinolosuhteet ja hoito, kuten riittävä tila, virikkeet, korkealaatuinen rehu ja ennaltaehkäisevä eläinten tervey­denhoito.

Vieroitetut porsaat ja lihasiat ruokitaan joko kuiva- tai liemirehulla. Porsaat ruokitaan kuivaruokinta-automaateista tai liemirehulla kaukalosta. Suurin osa lihasioista syö liemirehua pitkistä kaukaloista. Ruokavalio koostuu paikallisista viljoista sekä etanoli- ja meijeriteollisuuden sivutuotteista. Jotta kasvavien porsaiden ravitsemukselliset tarpeet täyttyisivät mahdollisimman hyvin, niiden rehua muutetaan kahdesta kolmeen kertaan kasvatuskauden aikana. Lihasikalassakin käytetään yleensä kahdesta kolmeen erilaista rehua kasvatukseen.

HKScan kehittää jatkuvasti eläinten ruokintaa yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Viime vuosina kehityksen painopisteinä ovat olleet kotimaiset proteiinin lähteet, esimerkiksi pavut, lihan laatuun vaikuttava ruokinta, kuten Rypsiporsaan® rypsipohjainen rehu, sekä suoliston terveyttä edistävät rehut emakoilla ja porsailla.

Vuonna 2017 HKScan lanseerasi sianlihatuotannossa uuden Opti-Pekoni rehukonseptin, joka luo hyvät edellytykset porsaiden hyvinvoinnille. Myös emakoille ja lihasioille on kehitetty omia rehukonsepteja yhteistyössä rehukumppaneiden kanssa. Sikojen rehu koostuu paikallisista viljoista ja proteiinikasveista, elintarviketeollisuuden sivuvirroista ja soijasta. Rehusekoitusta varioidaan kasvun eri vaiheissa eläimen parhaan mahdollisen kasvun ja hyvinvoinnin takaamiseksi.

Lue lisää sikojen kasvatuksesta ja siihen liittyvistä HKScanin periaatteista vastuullisuusfaktasta.

Käytännöt eläimeen kohdistuvissa toimenpiteissä

Suomessa ja Ruotsissa saparon typistäminen on kielletty. Virossa typistäminen on sallittua vain eläimen hyvinvoinnin niin vaatiessa.

Sukukypsä karju tuottaa lihaan epämiellyttävää hajua, josta kuluttajat eivät pidä. Lisäksi sukukypsät karjut käyttäytyvät usein myös aggressiivisesti toisiaan kohtaan, mistä niille aiheutuu haavoja, kipua ja ylimääräistä stressiä. Tämän vuoksi kaikki karjuporsaat kastroidaan kirurgisesti Suomessa ensimmäisen elinviikon aikana. Toimenpiteen tekee tuottaja, joka on saanut koulutuksen sen tekemiseen. Suomessa HKScanin tuottajilta on vaadittu kivunlievityksen käyttämistä jo marraskuusta 2011 lähtien. Virossa kaikki karjuporsaat kastroidaan kolmen päivän ikäisinä kivunlievitystä käyttäen.

Vuodesta 2016 alkaen lainsäädäntö muuttui Ruotsissa siten, että kirurginen kastraatio voidaan tehdä vain puudutusaineita tai nukutusta käyttäen. Muina vaihtoehtoina ovat rokottaminen karjunhajua vastaan (nk. immunokastrointi) tai sukukypsien karjujen kasvattaminen. Puudutuksen avulla tehtävän kastraation voi tehdä vain siihen koulutuksen saanut tuottaja.

Sikojen hampaiden käsittelyä (hionta tai varovainen lyhentäminen) ei tehdä rutiininomaisesti Suomessa. Toimenpide voidaan tehdä alle seitsemän päivän ikäisille porsaille, mikäli huomataan, että hampaista on haittaa emakon terveydelle. Lainsäädännön mukaisesti on kuitenkin ensisijaisesti varmistettava että hoito ja olosuhteet karsinassa ovat hyvät. Hampaiden käsittelyä ei tehdä Ruotsissa eikä Virossa.

Antibiootit ja hormonit

Kaikissa HKScanin tuotantomaissa antibioottien käyttö sianlihan tuotantoketjussa on tarkasti eläinlääkärin valvonnassa, eikä niitä käytetä kasvunedistäjinä. HKScanin kotimarkkinoilla mikrobilääkkeiden käyttö on hyvin alhaisella tasolla suhteessa niin eurooppalaisiin käytäntöihin kuin maailmanlaajuisesti vertailtuna.

Yleisimmät antibiootit sekä lihasioilla että vieroitetuilla porsailla ovat penisilliinit ja tylosiini. Kolmannen ja neljännen sukupolven kefalosporiinien, fluorokinonien tai laajakirjoisten tai pitkäkestoisten makrolidien käyttö sairauden hoidossa edellyttää mikrobiologisesti tehtyä diagnoosia ja bakteerisensitiivistä testausta, eikä niitä koskaan saa käyttää ensisijaisena hoitokeinona. HKScanin tuottajien tulee noudattaa sekä yhtiön että paikallisten elintarviketurvallisuusviranomaisten antamia ohjeita.

Lue lisää antibiooteista ja niihin liittyvistä HKScanin periaatteista vastuullisuusfaktasta.

Hormonien käyttö kasvunedistämiseen on kielletty kaikissa HKScanin toimintamaissa. Hormoneja käytetään vain eläinlääkärin määräyksestä ja valvonnassa emakoiden synnytysten käynnistykseen, polttoheikkouden hoitamiseen, maidon laskeutumisen käynnistämiseen, kiimojen samanaikaistamiseen ja erilaisten hedelmällisyyshäiriöiden hoitamiseen.

Poikkeamat eläinten hyvinvoinnissa

HKScanin sianlihatuotannossa ei ole vuoden 2017 aikana ollut eläinten hyvinvointirikkomuksia, jotka olisivat johtaneet sakkoihin tai rangaistuksiin. Noudatamme ohjeitamme ja käytäntöjämme ja puutumme havaitsemiimme rikkomuksiin ja teemme korjaavat toimenpiteet välittömästi.

Esimerkki

HKScan toi Suomesta vientimarkkinoille “No antibiotics ever” -sianlihatuotteita (linkki englanniksi) vuonna 2017. Eläimet ovat olleet terveitä koko elämänsä ajan, eikä niitä ole tarvinnut hoitaa antibiooteilla.