Materiaalitehokkuus ja jätteet

Tehokas materiaalien käyttö vaikuttaa positiivisesti ympäristöön. Materiaalitehokkuus hillitsee ilmastonmuutosta, pienentää energian ja veden kulutusta sekä ylläpitää luonnon monimuotoisuutta. Materiaalitehokkuus HKScanissa tarkoittaa muun muassa eläinraaka-aineen ja kaikkien ruhonosien hyödyntämistä sekä pakkausten kehittämistä käytettävien materiaalien ekotehokkuuden sekä ruokajätteen minimoimisen kannalta. Tuotantojätteen ja ruokajätteen syntymisen minimoiminen sekä jätemateriaalien hyötykäyttö ovat myös esimerkkejä materiaalitehokkaista toimintatavoista.

Biotech

HKScanin Biotech-liiketoimintalinja vastaa konserninlaajuisesti eläinperäisiin sivuvirtoihin liittyvän liiketoiminnan kehityksestä elintarvikeliiketoiminnan ulkopuolella. Tavoitteena on luoda kiertotalousliiketoimintaa sekä ohjata sivuvirrat mahdollisimman tehokkaasti muille teollisuudenaloille, esimerkiksi nahka-, rehu- tai lemmikkiruokateollisuuteen. Jäljelle jäävä hyödyntämätön eläinperäinen aines ohjataan biokaasutuotantoon. Elävän naudan painosta noin 40-50 prosenttia käytetään suoraan elintarvikkeina ja loppuosasta jopa 50 prosenttia voidaan hyödyntää muilla tavoin. Vastaava osuus sialle, broilerille ja lampaalle on noin 40 prosenttia. Näin ollen tuotantoeläimistä syntyvää ilmastovaikutusta voidaan jakaa myös sivutuotteista valmistettuihin tuoteryhmiin. 

Biotech-liiketoiminnan arvopyramidissa lääketeollisuus on hyvä esimerkki korkean lisäarvon käyttösovelluksesta. Esimerkiksi naudan sappikiviä sisältäviä ainesosia hyödynnetään lääkkeissä niiden tulehdusta laskevien ominaisuuksien ansiosta. Sian suolten limakalvoilta eristettävää hepariinia käytetään puolestaan veren hyytymistä estävien lääkkeiden ainesosina.

Esimerkkejä

1. Eläinten luiden jalostusastetta nostettiin ohjaamalla näitä entistä enemmän kastiketeollisuuden tarpeisiin.

2. Ruotsissa lainsäädännön sallimien muutosten myötä hyödynnettiin tehokkaammin sivutuoteluokka 1:n (Sivutuoteasetus EY N:O 1069/2009) raaka-aineita lisäarvokäytössä.

Pakkausmateriaalit

HKScan jatkoi vuonna 2017 pitkäjänteistä kestävän kehityksen mukaista työtään tuotteiden pakkausten kehittämiseksi ja materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Vaikka lihan ja lihavalmisteiden sekä valmisruokien pakkausmateriaalit ovat vain pieni osuus tuotteen kokonaishiilijalanjäljestä, pakkausratkaisuilla voidaan vaikuttaa esimerkiksi kulutuksessa syntyvän biojätteen määrään. Kehitystyön kohteena olivat esimerkiksi uudet pakkausratkaisut ja pakkauslinjainvestointi Virossa.

HKScan raportoi ensimmäistä kertaa pakkaamisessa käytettyjen materiaalien määrän ja niiden lähteen. Uusitumattomista lähteistä olevan neitseellisen materiaalin määrä oli 57 prosenttia vuonna 2017. Tämä sisältää muovin, alumiinin ja teräksen käytön pakkauksissa. Uusiutuvista lähteistä (kartonki, paperi) olevan materiaalin määrä oli 38 prosenttia, mistä 22 prosenttia oli kierrätysmateriaaleista.

Lue lisää vastuullisuusfaktastamme.

alt-svg
alt-svg

Esimerkkejä

1. Tabasalun tuotantolaitoksessa Virossa investointiin yli puoli miljoonaa euroa Tallegg®-tuotemerkin uuteen ympäristöystävälliseen pakkauslinjaan. Yhteensä kymmenen Talleggin® tuotetta pakataan uudella linjastolla. Uuden pakkauksen valmistukseen on käytetty 71 prosenttia vähemmän materiaalia. Pakkaus vaikuttaa myös kuljetusten hiilidioksidipäästöjen vähenemiseen, sillä tehtaalle toimitettuna pakkaus vie 96 prosenttia vähemmän tilaa aiempaan pakkaukseen verrattuna. Uuden pakkausteknologian ansioista säilyvyysaikaa saatiin pidennyttyä huomattavasti, millä on merkittävä positiivinen vaikutus myös ruokahävikin minimoimiseen. Pienemmät pakkaukset vähentävät myös kotitalousjätteen määrää. Ympäristövaikutusten pienentämisen lisäksi uusi pakkauslinja toimii myös 50 prosenttia tehokkaammin.

2. Ruotsissa Scan®-brändin alla myytävä Gårdfärs-jauheliha lanseerattiin uudessa rullapakkauksessa. Uuden kokonaisprosessin ansiosta tuotteen käyttöaika pidentyi rasiapakkauksen yhdeksän päivän käyttöajasta 16 päivään. Lisäksi rullapakkauksen ympäristövaikutukset ovat 39 prosenttia rasiapakkausta pienemmät.

3. Suomessa HK®-tuotemerkin alla myytäviin tuotteisiin lanseerattiin uusia pakkauksia, joissa on yhdistetty kartonkia ja muovia.

Ruokajäte

Tuotantoprosessissa syntyvän elintarvikehävikin pienentäminen on tärkeää niin jätteestä aiheutuvan arvonmenetyksen ehkäisemiseksi kuin ympäristön ja vastuullisen tuotannon näkökulmista.

Esimerkkejä

1. HKScan Finland oli mukana jo toista kertaa Kinkkutemppu-kampanjassa, jonka tavoitteena oli kierrättää 100 000 kotitalouden kinkun paistinrasvat uusiutuvan dieselin valmistukseen. Tavoite ylittyi reilusti ja lopullinen osallistujamäärä oli runsaat 145 000 kotitaloutta. Kerätyn rasvan määrä miltei nelinkertaistui runsaaseen 44 000 kiloon vuodesta 2016. Valmistetulla dieselillä voi ajaa 14 kertaa maapallon ympäri. Uusiutuva diesel vähentää polttoaineen elinkaaren aikana syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä jopa 90 prosenttia. Kinkkutemppu-kampanjan tuotot, 25 000 euroa, lahjoitettiin vähävaraisten lapsiperheiden tukemiseen. Yhteisprojekti on syntynyt Kemianteollisuuden aloitteesta vuonna 2016.

2. HKScan Finland osallistui Kuluttajaliiton jokasyksyiseen Hävikkiviikkoon kertomalla kuluttajille vinkkejä ruokahävikin pienentämiseksi. Hävikkiviikon tavoitteena on kannustaa kaikkia ruokaketjun osia ruokahävikin vähentämiseen ja ruoan arvostuksen lisäämiseen.

3. Raumalla otettiin käyttöön uusi siipikarjateurastamolinja, joka mahdollistaa linnun ruhon osien tehokkaan käytön ja pienentää syntyvien sivuvirtojen osuutta.

4. Puolan tuotantolaitoksella on vähennetty tuotantohävikkiä ja pienennetty ruokajätteen määrää uusien pakkausratkaisujen avulla.

Jäte

HKScanin toimenpiteet tuotantolaitoksissa syntyvän jätteen määrän vähentämiseksi perustuvat jätehierarkiaan. Käytännössä tämä tarkoittaa jätteen syntymisen ehkäisemistä, materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, jätteen hyödyntämistä energiana ja lopulta kaatopaikkasijoitusta.

Pääosa, noin 80 prosenttia, HKScanin tuotannossa syntyvästä jätemateriaalista on eläinperäistä, joka ohjataan biokaasun tai -dieselin tuotantoon. Energia otetaan talteen niistä jakeista, joita ei voida kierrättää tai ohjata biokaasun tai -dieselin tuotantoon kuten esimerkiksi ne ruhonosat, jotka kuuluvat sivutuoteasetuksen (EY N:O 1069/2009) mukaan kategoriaan 1. Lisäksi niistä jäljelle jäävä kiintoaines ohjataan lannoituskäyttöön. Kierrätettäviä jätejakeita, kuten esimerkiksi muovia, lasia, metallia, pahvia tai paperia syntyy toiminnasta noin kaksi prosenttia. Kaatopaikkajätteen osuus raportoitavasta materiaalista on 0,1 prosenttia. Kaatopaikkajätteen määrä on pienentynyt 98 prosenttia vuodesta 2012 vuoteen 2017.

alt-svg
alt-svg

Esimerkki

Linköpingin tuotantolaitoksessa Ruotsissa lanseerattiin ”makkarajahti”-niminen projekti, jonka tavoitteena on vähentää lattialle joutuvien raaka-aineiden ja tuotteiden määrää. Myös muita tuotejätteen määrän vähentämiseen tähtääviä projekteja on käynnissä.

KEMIKAALIT

HKScanilla on käytössään järjestelmä, jonka avulla seurataan kemikaalien käyttömääriä sekä niiden ympäristö- ja terveysvaikutuksia. Kemikaalien määrän vähentäminen ja korvaaminen ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla on jatkuvaa työtä. Suurin volyymi käytettävistä kemikaaleista syntyy puhdistusaineista.

 

Esimerkkejä

1. Rauman uudella tuotantolaitoksella lopetettiin rehumateriaalin happamoittaminen, mikä tarkoitti muurahaishapon ja kaliumsorbaatin käytön lopettamista. Suljettavassa Euran tuotantolaitoksessa kyseisten kemikaalien käyttömäärä oli noin 64 tonnia kuukaudessa.

2. Skaran tuotantolaitoksella Ruotsissa vähennettiin kemikaalien määrää. Tämä toteutettiin käyttämällä kemikaaliturvallisuuden ja ympäristövaikutusten arviointiin Ruotsin kemikaaliviraston kehittämää PRIO-työkalua, jonka avulla voidaan arvioida riskejä sekä pienentää turvallisuus- ja ympäristövaikutuksia. Lisäksi Skarassa investoitiin kemikaalien varastointivälineisiin.

3. Latviassa kemikaalien käyttöä on onnistuttu pienentämään seitsemän prosenttia.

4. Linköpingin tuotantolaitoksen kaikki kemikaalit on riskiluokiteltu, ja käytettävien kemikaalien määrää on onnistuttu pienentämään. Lisäksi hygieniasta vastaavaa henkilökuntaa koulutettiin kemikaaleihin ja niiden käyttöön liittyen.

Ympäristöpoikkeamat 

Elokuussa 2017 Halmstadin tuotantolaitoksella Ruotsissa tapahtui ajoneuvon aiheuttama diesel-polttoaineen vuoto. Polttoainetta valui läheiseen ojaan. Pelastuslaitos poisti valuneen diesel-polttoaineen ojasta ja puhdisti maa-aineksen. Tapahtuma raportoitiin paikalliselle viranomaiselle.

Kristianstadin tuotantolaitoksella Ruotsissa tapahtui joulukuussa 2017 ammoniakkivuoto, joka aiheutui lämpöpumpun ohjauslaitteen häiriöstä. Ammoniakkikaasun paine nousi niin korkeaksi, että varolaite käynnistyi ja purki ylipaineen ulkoilmaan, mikä aiheutti kaasun vuotohälytyksen. Laitteisto pysäytettiin välittömästi, vika analysoitiin ja laitteisto käynnistettiin uudelleen tarvittavien varotoimien jälkeen.